Yleiskaavaehdotus perustuu ylimitoitettuun väestönkasvutavoitteeseen.
Toistaiseksi helsinkiläisten mielipiteillä on ollut tuskin lainkaan vaikutusta ehdotuksen sisältöön. Vaihtoehdoista ei ole haluttu edes keskustella. Tämä on suututtanut helsinkiläisiä eri puolilla kaupunkia, sillä juuri yleiskaavoitus on tarkoitettu merkittäväksi yhdyskunnan ja elinympäristön kehittämisestä käytävän keskustelun areenaksi. Ajatuksena on, että ottamalla eri tahot mukaan kaavoitustyöhön monipuolistetaan asiantuntemusta ja saadaan aikaan parempia kaavoja ja elinympäristöä.
Kaavoittaja on pyrkinyt lykkäämään keskustelua viittaamalla usein siihen, että monet asiat saavat lopullisen muotonsa laadittaessa asemakaavaa. Tämä on älyllistä epärehellisyyttä, sillä yleiskaavassa asunto- tai muuhun rakentamiseen osoitettua viheraluetta ei asemakaavavaiheessa käytännössä palauteta viheralueeksi. Lisäksi ehdotuksen kaavamääräysten mukaan kaavakartan valmiiksi isoista korttelitehokkuusluvuista on mahdollista poiketa vain ylöspäin.